FANDOM


Tämä artikkeli käsittelee muinaisen Egyptin ruokakulttuuria — muinaisten egyptiläisten ruokailutottumuksia ja ruoanvalmistustapoja.

Tavallinen karkea, ohrasta, emmervehnästä tai spelttivehnästä leivottu leipä oli pääruokaa suurimmalle osalle Egyptin kansalle. Leivät paistettiin rasvassa ja joskus ne maustettiin taateleilla, granaattiomenoilla tai muilla hedelmillä. Leipurit olivat alemman kansanosan naisia, työläisiä, orjattaria ja palvelijattaria. Taikinaa valmistettiin suolasta, jauhoista ja vedestä. Hiivasientä ei vielä osattu hyödyntää taikinan nostattamisessa. Taikinaa alustettaessa siihen sekoittui hiekkaa ja pieniä kivensiruja, ja siksi leipä kulutti egyptiläisten hampaita. Monien muumioiden hampaat ovat kuluneet ikeniin asti. Leipien päälle levitettiin sipulia tai valkosipulia. Valkosipuli oli suosittu yrtti ja lääkeaine.

Ruoanvalmistuksen suhteen talonpojat olivat hyvin omavaraisia. Egyptin vähäinen hedelmällinen maaperä osattiin käyttää hyvin ja sadot olivat runsaita. Egyptin historian suuret katovuodet aiheuttivat maassa poliittista sekasortoa varsinkin ensimmäisen välikauden aikaan. Niilijoesta ja kanavista nostettiin vettä shadouf-nimisen vipulaitteen avulla ja sitä valeltiin kasteluojien avulla pelloille.

Työläisten ravinto oli hyvin niukkaa ja yksipuolista. He söivät kaksi ateriaa päivässä ja niistä tuskin sai riittävästi kaloreita ja ravintoaineita pitämään heidät terveinä ja pitkäikäisinä. Yläluokan ihmiset nauttivat päivän aikana tavallisesti kolmannenkin aterian.

Olut oli yleisin ruokajuoma. On arvioitu, että muinainen egyptiläinen söi päivässä keskimäärin kymmenen leivänpalaa ja joi kaksi ruukkua olutta. Egyptiläinen olut koostui leivästä, vedestä ja käyneistä taateleista ja sen tähden sen säilyvyys oli huono. Olutta ei koskaan säilytetty pidempiä ajanjaksoja suurissa saviruukuissa eli amforoissa, vaan se annosteltiin pieniin saviastioihin ja juotiin heti.