Sinuhe Egyptiläisen kansikuva on Björn Landströmin käsialaa.
Sinuhe Egyptiläinen on suomalaisen Mika Waltarin kirjoittama yli 750-sivuinen historiallinen romaani vuodelta 1945. Se on kaikkien aikojen ulkomailla menestynein suomalainen romaani. Sinuhe Egyptiläistä on myyty 30 miljoonaa kappaletta ja se on käännetty 40 kielelle. Romaanin englanninkielinen nimi on The Egyptian.
Romaaniin perustuva Hollywood-elokuva valmistui 1954, mutta se ei saavuttanut suurempaa menestystä. Päähenkilöä, Sinuhea piti alun perin näytellä Marlon Brando, mutta hänen tilalleen valittiin melko tuntematon Edmund Purdom.
Suomalainen egyptologi Rostislav Holthoer (1937-1997) arvosti Sinuhe Egyptiläistä. Hänen mielestään siinä "ei ole yhtään historiallista virhettä". Sinuhe Egyptiläisestä on otettu yli 60 painosta pelkästään suomen kielellä. Sitä ei pidä sekoittaa samannimiseen 12. dynastian aikana kirjoitettuun egyptiläiseen tarinaan.
Sinuhe Egyptiläinen on tullut kuuluisaksi lausahduksesta "niin on aina ollut ja niin on aina oleva." Teoksen sävy on kauttaaltaan pessimistinen, suorastaan inhorealistinen. Waltari kiinnostui muinaisesta Egyptistä jo kouluaikoina, kun farao Tutankhamonin haudan löytymisen aiheuttama huuma levisi myös Suomeen 1920-luvun alussa. Sinuhe Egyptiläinen valmistui muutamassa kuukaudessa Waltarin kesämökin ullakolla toisen maailmansodan jälkeisenä kesänä 1945. Kirjan juonenkäänteet kuvastavat sodanaikaisia tapahtumia. Horemheb ja Eje symboloivat sodan johtohenkilöitä Churchillia, Mussolinia ja Hitleriä. Ristit eli auringonjumala Atoniin uskova kansanosa kuvastaa saksalaisia kansallissosialisteja ja vanhaan egyptiläiseen pääjumalaan Amoniin uskovat sarvet maailmansodan toista osapuolta Neuvostoliittoa.
Juoni[]
Sinuhe Egyptiläisen tapahtumat alkavat farao Amenhotep III:n hallituskaudella. Sinuhe on orpo vastasyntynyt, jonka köyhä lääkäri Senmut ja vaimonsa Kipa löytävät Niilissä ajelehtivista kaislakorista. Hän saattaa olla faraon ja faraon jalkavaimon jälkeläinen, sillä kuninkaallisessa hovissa vain kuningatar sai synnyttää poikalapsia. Epätietous omasta syntyperästä kalvaa Sinuhea läpi eliniän, häntä pilkataan sen tähden ja hän tuntee olevansa "yksinäisin maailmassa."
Sinuhesta tulee lääkäri niin kuin kasvatti-isästäänkin. Ptahor, kuninkaallinen kallonporaaja opettaa häntä. Sinuhe on läsnä, kun kallonporaamista käytetään viimeisenä keinona farao Amenhotep III:n sairauden parantamiseksi. Sen jälkeen hän menehtyy. Sinuhe ystävystyy nuoren Horemhebin kanssa.
Sinuhe rakastuu kauniiseen ja ilkeään papittareen Neferneferneferiin. Hänen nimensä tarkoittaa kaunista. Tämä huijaa hänen koko omaisuutensa ja Sinuhe joutuu pakenemaan ulkomaille uskollisen orjansa, puolisokean Kaptahin kanssa kasvattivanhempiensa kuoltua ja menetettyä maineensa.
Aasiassa Sinuhe jatkaa lääkärinammattia ja nauttii arvostusta vieraiden maiden hallitsijoiden piirissä. Sinuhe rakastuu kreetalaiseen Mineaan, kauniiseen tanssijattareen, joka uhrataan Minotaurokselle, labyrintin myyttiselle hirviölle.
Vuosia myöhemmin Sinuhe ja Kaptah palaavat Egyptiin. Tällä välin Amenhotep III:n pojasta Amenhotep IVstä alias Ekhnatonista on tullut Egyptin uusi farao. Hän on uskonnolliseen haaveiluun taipuvainen ja helposti manipuloitavissa oleva persoonallisuus. Hän kieltää kaikkien jumalien paitsi Atonin palvonnan ja maa ajautuu sisällissotaan.
Sinuhe makaa kapakkanaisen kanssa,nimeltä Merit.Merit salaa synnyttää pojan nimeltä Thot.Sinuhen palatessa Thebaan,hän tapaa Meritin joka ehdottaa Sinuhea ottamaan mukaan Meritin ystävättären pojan venematkalle.Sinuhen palatessa kuukausien päästä takaisin Thebaan on Thotin äiti kuollut ja Merit adoptoinut hänet,koska hän "kantoi Thotin ympärileikkaukseen ja olevansa vastuussa hänestä."Vaikka Sinuhe kääntyy Atonin palvojaksi, Merit säilyttää uskonsa egyptiläisten vanhaan pääjumalaan Amoniin. Merit ja Thot tapetaan Sinuhen silmien edessä sisällissodassa. Myöhemmin Sinuhen entinen orja Kaptah kertoo Sinuhelle Meritin salaisuuden:Thot on oikeasti Sinuhen lapsi.Merit jää Sinuhen elämän viimeiseksi rakkaudeksi.
Tämän jälkeen Sinuhe keskittyy kuvailemaan hovin tapahtumia. Väärämielinen hallitsija Akhenaton kuolee ja hänen tilalleen tulee Tutankhamon, joka on vasta lapsi. Tutankhamonin seuraaja on Akhenatonin appi Eje ja hänen jälkeen Sinuhen vanha ystävä Horemheb kruunataan kuninkaaksi. Hän haluaa häivyttää Akhenatonin hallituskauden viimeisetkin rippeet ja karkottaa Sinuhen kauas etelään loppuelämäksi. Maanpaossa hän kirjoittaa muistelmansa.